Jukola MC ry

Jukola MC sai nimensä Nurmijärven kunnan historiasta. Olihan kansalliskirjailija Aleksis Kivi syntynyt siellä ja paikkakunta toimii mm. hänen teoksensa Nummisuutarit ja Seitsemän veljestä tapahtumapaikkana.

Moottoripyöräkulttuurissa kyse on veljeydestä ja olemme kuin samaa perhettä. Olemme ajelleet porukalla vuodesta 2004 alkaen ja porukka on hioutunut sinä aikana yhtenäiseksi. Vielä kun meitä kaveruksia sattui olemaan 7 miestä, niin Jukolan veljekset olivat heränneet eloon tähän päivään. Viralliseksi perustamispäiväksi merkattiin 7.1.2006.

Jukola MC:n tunnuksena toimiva vaakuna on mukaelma Nurmijärven vaakunasta, jossa on kuvattuna Jukolan veljekset. Toisin kuin Nurmijärven vaakunassa, Jukola MC:n vaakunassa värit ovat musta, hopeanharmaa ja oranssi. Kerho on sitoutumaton.

Kerhon toimintaan kuuluu moottoripyöräharrastuksen kehittäminen ja yhteydenpito alan harrastajiin. Kerhossa rakennellaan moottoripyöriä ja ajaminen on myöskin olennainen osa toimintaa, usein osallistutaan porukalla erilaisiin tapahtumiin ja kokoontumisiin. Kerhon kalusto koostuu amerikkalais- ja englantilaisvalmisteisista moottoripyöristä.

Kerhon tilat sijaitsevat Rajamäellä, osoite on Hangonväylä 200

Kerhoillat parillisen viikon tiistaisin klo 19.00

Aleksis Kivi (10.10.1834 - 31.12.1872)

Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kivi syntyi 10.10.1834 Nurmijärvellä Palojoen kylässä. 12-vuotiaana hän lähti opintielle Helsinkiin ja asui aikuisiästään suurimman osan Helsingissä ja Siuntiossa, mutta henkikirjoilla hän oli Nurmijärvellä koko elinaikansa. Kivi oli kuollessaan vain 38-vuotias, hän kuoli 31.12. 1872 oltuaan muutaman kuukauden veljensä hoidokkina Tuusulassa. Kansalliskirjailijan asemaan Kivi on noussut, koska hän kirjoitti ensimmäisen merkittävän suomenkielisen romaanin, useita näytelmiä ja runoutta aikana, jolloin kaunokirjallisuuteen sopivaa suomenkieltä ei vielä ollut.

Kivi oli kuollessaan vain 38-vuotias. Kirjailijan lyhyeksi jääneeseen elämään sekä hänen syntymänsä ja kuolemansa ajankohtiin pohjautuu runoilija Eino Leinon muotoilema tunnettu luonnehdinta "hän eli vain syksystä jouluun".

Kansalliskirjailijan syntymäkoti on entisöity ja toimii kotimuseona Palojoella.

Seitsemän veljestä –romaani

Aleksis Kiven tuotanto koostuu näytelmistä, runoista ja Seitsemän veljestä -romaanista. Kirjalliset työnsä Kivi aloitti jo ennen vuotta 1859 alkaneita yliopisto-opintojaan. Esikoisteos Kullervo palkittiin Suomalaisen kirjallisuuden Seuran näytelmäkilpailussa 1860. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura päätti julkaista Seitsemän veljestä 17.11.1869.

Seitsemän veljestä:
- kertomus
- kirjoitettu ainakin kolmeen kertaan, mutta yhtään käsikirjoitusta ei ole säilynyt
- teos aloitettu 1860-luvun alkuvuosina
- Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kaunokirjallisen toimikunnan suosituksen jälkeen ilmestyi 1870 SKS:n Novellikirjasto-sarjassa neljänä vihkona
- August Ahlqvistin ankaran arvostelun vuoksi myynti keskeytettiin
- vasta 1873 myynnistä vedetyt vihkot julkaistiin yksiosaisena romaanina
- 1878 ilmestyneiden Valittujen teosten 2. osassa Seitsemän Veljestä ilmestyi B. F. Godenhjelmin supistamana, kirouksia yms. oli karsittu ja Rajamäen rykmentin laulu oli jätetty kokonaan pois.

Seitsemän veljeksen alkuperäinen nimi oli Kiven runokokoelman Kanervalan takakannessa olleen ennakkouutisen mukaan ”Seittemän miestä. Ilosteleva (humoristisk) elämänkertomus seittemästä veljestä Hämeen metsissä". Mitä klassillisimman romaanin avauksen mukaan seisoo veljesten kotitalo, "Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä". Näytelmissään Nummisuutarit ja Kihlaus ja romaanissaan Seitsemän veljestpadding-right: 60pxä Kivi liikkuu selvästi kotiseudullaan Nurmijärvellä.

Tunnettu kirjallisuushistorioitsija O. A. Kallio mainitsi v. 1933 Aamulehden Kiven-päivän numerossa julkaistussa kirjoituksessaan veljesten epäluulosta herroja ja virkamiehiä kohtaan, pojathan eivät tahdo aluksi sopeutua yhteiskuntajärjestykseen.

Nurmijärvi

Parhaiten Nurmijärvi tunnetaan Suomen kansalliskirjailijan Aleksis Kiven syntymäpitäjänä. Teoksen Suomenmaa osassa Uusimaa, vuodelta 1919, todetaan Nurmijärven kohdalta yksikantaan: "Väestö on hämäläistä." Sen jälkeen viitataan siihen, että pitäjä oli "kauan verraten köyhä ja takapajula". "Viinaa siellä ahkerasti poltettiin ja viljeltiin. Lukutaito oli vielä 1800-luvun alkupuolella huonolla kannalla; sitä koetettiin parantaa jalkapuurangaistuksella. 1820- ja 1830-luvuilla pitäjä tuli tunnetuksi ympäri kuljeksivien heittiöjoukkojen, ns. 'Nurmijärven rosvojen', temmellyspaikkana. Näistä oloista on epäilemättä Aleksis Kivi, itse Nurmijärven lapsi, saanut monta piirrettä kuolemattomaan teokseensa 'Seitsemän veljestä'.” Voisi tietenkin sanoa myös toisinpäin: Nurmijärven historia sai Kiven romaanista monta lähtemätöntä piirrettä historian kuvaansa.

Juhanin riemuhuuto:

"Sano kielin, puhu mielin, luihkaise riemu rinnastasi ulos! Vuoret roikkaa, metsä kaikaa ja taivaassa ollaan ääneti hetki aikaa, hetki pyhä ja lyhykäinen. Siinä on värssy, Jukolan Jussin sepittämä riemuissansa."

Seitsemän Miehen Voima

Kiljukoon nyt kaikkein kaula,
koska mielin virren laulaa,
”Voimasta seitsemän miehen”.

Tähtiä kuin Otavassa
poikia on Jukolassa,
”laiskan pulskeita jallii.”

Juho pauhaa, pirtti roikaa,
hän on talon aika poika,
”ankara poika Jussi”

Tuomas seisoo niin kuin tammi,
koska saarnaa Aaprahammi,
”Jukolan Salomon suuri”

Simeoni liuhuparta
valittaa: Se ihmisparka,
”syntinen saatana kurja”.

Simeoni herneet keittää,
Timo sekaan rasvat heittää,
”patahan kuohuvaan sylkee”

Lauri-poika metsäs häärii,
katselevi puita väärii,
”mäyränä nummia tonkii”.

Viimein tulee hännän huippu,
pikku Eero, liukas luikku,
”Jukolan tiuskea rakki”.

Siinä ompi veljessarja,
jalo niin kuin sonnikarja,
”voimalla seitsemän miehen”.